Uni ja hyvinvointi

Blogi, Hyvinvointi 30.10.2018

Uni on eniten aliarvostettu terveyden ja hyvinvoinnin parantamisen ja rasvanpolton nopeuttamisen keino. Lisäksi se on paras asia mitä voi stressaantuneena keholleen antaa. Jo parin yön riittävä, laadukas ja yhtäjaksoinen vähintään kahdeksan tunnin uni voi tiputtaa napaläskiä keräävän kortisolin määrää huimasti ja vähentää kehon kokemaa stressiä enemmän kuin monen viikon mittainen stressinhallintakurssi.

Univaje ja huonolaatuinen uni aiheuttavat useita ongelmia se mm. lisää tulehduksen määrää elimistössä, vaikuttaa rasvaa polttaviin ja rasvaa kerryttäviin hormoneihin, sydän- ja verisuonitautien ja rintasyövän riski kasvaa sekä kehon puhdistusreaktiot, ja maksan toiminta voi häiriintyä. Lisäksi unihäiriöt ja -vaje mm. vaikuttavat heikentävästi fyysisestä kuormituksesta palautumiseen ja vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin kuten oppimiseen.

Hyvä uni tarkoittaa sitä, kun nukahtaminen tapahtuu nopeasti ja seuraavan kerran silmät aukeavat vasta 8-9 tunnin päästä. Aivot uusiutuvat klo 22-02 välisenä aikana, joten sängyssä tulisi olla hyvissä ajoin ja televisio sekä netti sulkea tuntia tai kahta aiemmin. Huone olisi hyvä saada täysin pimeäksi esimerkiksi pimennysverhojen avulla. Myös pienet valonlähteet kuten kelloradion näyttö tai television virtavalo olisi hyvä poistaa huoneesta, sillä niiden on todettu vähentävän melatoniinin tuotantoa. Myös puhelimet ja muut elektroniset laitteet tulisi siirtää huoneen ulkopuolelle.

Huonolaatuinen tai määrällisesti liian vähäinen uni voi sekoittaa hormonijärjestelmän, joten silloin ei täsmälaihdutusvinkeistä ole apua. Moni naishormonihaasteinen tuskailee reisirasvojen ja takamuksen kanssa, mutta nukkuu jatkuvasti alle 7 tuntia yössä. Detoxit ja muut kikkakolmoset kannattaa unohtaa, mikäli uni ei ole laadukasta ja riittävää. Huonolaatuinen uni vähentää erityisesti kasvuhormonin eritystä. Kasvuhormoni auttaa rasvanpoltossa ja ylläpitää sekä kasvattaa energiankulutusta nostavaa lihaskudoksen määrää. Uni vaikuttaa myös vastustuskykyyn, sillä kasvuhormoni stimuloi immuunijärjestelmää.

Vähäisten yöunien on havaittu aiheuttavan insuliiniresistenssiä, jolloin solujen kyky hyödyntää hiilihydraateista saatavia sokereita heikkenee. Tällöin rasva kertyy herkemmin jenkkakahvoiksi ja yläselkään. Liian vähäinen uni heikentää lihasten energiavarastojen täyttöä jo viikossa. Insuliiniherkkyyden parantamisen tulisi olla yksi niistä asioista jonka eteen teet eniten töitä, kun pyrit lähemmäs unelmakroppaasi.

Liian vähäinen ja laadullisesti huono uni lisää kortisolin eritystä. Se voi myös kääntää kortisolirytmiä väärinpäin, siten että kortisolia erittyy liikaa vielä ilta-aikaan ja yöllä. Koholla oleva kortisoli alkaa purkaa lihasmassaa herkemmin energiaksi, jolloin ylirasitus ja loukkaantumisriski kasvavat sekä palautuminen hidastuu.

Yleisimpiä uniongelmien syitä ovat kehon stressitila joko fysiologiasta tai mielen toiminnasta johtuen. Esimerkkejä näistä voi olla ravinnevajeet, kuten magnesiumin puute tai yksikertaisesti ajattelu joka johtaa ahdistumiseen päivästä toiseen. Unettomuuden syyt voivat olla fyysisiä, psyykkisiä tai ympäristöstä johtuvia. Unettomuus heikentää keskittymiskykyä ja muistia sekä vaikeuttaa uuden oppimista. Lisäksi se heikentää motorista toimintaa ja laskee mielialaa. Univaje altistaa myös diabetekselle, sepelvaltimotaudeille ja kohonneelle verenpaineelle sekä ylipainolle. Kehon stressireaktiolle ei voi mitään, jos stressin lähde on asia mihin ei itse voi vaikuttaa. Suurin osa stressistä tulee kuitenkin omien ajatusten kautta. Emme voi vaikuttaa tapahtumiin mutta voimme vaikuttaa siihen, miten suhtaudumme eri asioihin. Siksipä stressinhallintaan voisi osittain auttaa omien ajatusten hallinnan opettelu.

Blogitekstin rustailivat kasaan Fysiopalvelu Easymoven fysioterapeutti Tommi Tähtinen ja liikuntaneuvoja Viivi Similä.

Lähde: Kaisa Jaakkola: Hormonidieetti (2011)