Mikä sinua motivoi liikkumaan?

Blogi, Hyvinvointi, Liikunta 29.4.2019

Ihmisillä on eri syitä harrastaa liikuntaa ja yhtä paljon (teko)syitä miksi sitä ei harrastaisi. Ihminen on kuitenkin luotu liikkumaan, ja kuten sanotaan; liikkuva kivi ei sammaloidu.

Tärkeintä on tottakai arjen aktiivisuus; se, että nousisi työpöydän äärestä jaloittelemaan ja oikaisemaan kroppaa, kävelisi portaita, kulkisi työmatkat pyörällä, siivoaisi ja tekisi pihahommia. Valitettavasti nykyelämä ei kuitenkaan tarjoa kovinkaan paljoa mahdollisuuksia aktiiviseen arkeen, kun kaikki on niin automatisoitua; työt istumatyötä, työmatkat pitkiä ja kodit pilvien korkeudella. Siksi tarvitaan lisäksi myös kuntoliikuntaa, oli laji sitten mikä hyvänsä!

 

Malli liikunnalliseen elämään saadaan tottakai jo lapsena, mutta myös vanhemmalla iällä on mahdollista löytää liikunnan ilo ja liikunnallinen elämäntapa.

Usein liikunta-alan ammattilaisetkin sanovat, ettei ulkonäkö, tai painonpudotus, saisi olla syitä alkaa treenaamaan. Kysynpä vain miksi ei? Oli syy mikä tahansa, jos se saa meidät kohottamaan kuntoa ja voimaan paremmin, onko silä väliä mistä alkuinnostus kumpuaa?

Vaikka lähtisi liikkumaan täysin ulkopuolisista syistä, ei se tarkoita etteikö liikunnasta ja treenistä voisikin oppia nauttimaan ja tulla tapa. Toinen vielä tärkeämpi syy aloittaa treenit, on tottakai terveys ja jaksaminen. Jos kunto on huono, tuntuu arkikin raskaalta jaksaa, ja jos terveys ja kroppa  alkaa sanoa vastaan, on asiaan pakkokin puuttua.

 

Tärkeää olisi osata ajatella että liikun, koska rakastan kehoani ja haluan voida paremmin, ja ansaitsen sen. Ei siksi että vihaisi kroppaansa tai rankaisisi itseään.

 

Omilta vanhemmiltani en saanut liikunnallista mallia, mutta onneksi he kiltisti kuskasivat ja kustansivat lapsena mitä ikinä keksinkään harrastaa( ja voi pojat niitä kokeiluja oli ja paljon), ja jo tuolloin opin innostumaan kaikesta uudesta. Koukutuin hyvän olon tunteeseen, kun opit uusia taitoja, tunnet kuinka kunto paranee ja voimat kasvaa, pärjäät kerta kerralta paremmin. Onko mitään niin siistiä, kun puuskuttaa naama hikisenä omien rajojen yli, leveä hymy kasvoilla?! Uskon että nimenomaan monipuolinen kokeilu on avain liikunnan iloon, tapahtui se sitten nuorena tai vanhemmalla iällä.

 

Et voi tietää, pidätkö jostain, jos et edes kokeile, ja kunnon puolestakin monipuolisuus olisi aina tärkeää muistaa. Kaikesta liikunnasta ei tarvitse tykätä, kaikessa ei tarvitse olla hyvä, tai kaikkea ei edes tarvitse osata. Pointti on löytää se oma juttu, liikuntamuoto joka tuntuu mukavalta, jonne menee mielellään ja joka on helppo toteuttaa omassa arjessa.

 

Itse haluan jaksaa arjessa. Haluan näyttää lapselle iloa liikuntaa kohtaan, haluan selvitä vielä vanhanakin itsenäisesti. Haluan toki näyttää urheilulliselta, mutta ihan yhtä tärkeää on se, että jaksaa juosta, pystyy hyppimään, kroppa on kestävä, joustava ja taipuisa, ja voima tarttuu,eikä lihasmassastakaan mitään haittaa ole.

 

Treeni voi parhaimmillaan olla se päivän sosiaalinen hetki, tai sitten rauhassa omaa aikaa, jolloin ei mihinkään muuhun tarvitse keskittyä. Se on keino nollata päätä, purkaa huonoa fiilistä ja nauttia hyvästä olosta. Motivaation lähde liikuntaan voi vaihdella päivittäin tai elämäntilanteen mukana, tärkeää olisi, ettei se kokonaan jäisi muun arjen jalkoihin.

 

Ilmat lämpenee ja olokin virkistyy valon myötä, itse ainakin odotan jo innolla myös kesälomaa. Sitten kun on rauhassa aikaa kunnolla panostaa treeneihin! Kesällä monella liikunnat siirtyvät ulos, mikä on toki hienoa, tärkeää olisi kuitenkin myös muistaa ettei kokonaan laita jäähylle omia lajeja, tai unohda varsinkaan lihaskuntoharjoittelua, kuitenkin kuukauden mittainen tauko näkyisi kunnossa ihan kellä tahansa!

 

Kirjoittaja on Easymoven Personal Trainer -vastaava Riitta Mäkäräinen, joka on koulutukseltaan kuntosalivalmentaja, personal trainer ja ravintovalmentaja.