”Käytkö” sinäkin kuntosalilla? – Ei kannattaisi! (kirjoitus sisältää saliohjelman) osa 1/3

Liikunta 15.11.2017

Tässä kolmeosaisessa kirjoituksessa käydään läpi lihaskuntoharjoittelun optimointia. Kirjoituksen tarkoituksena on myös auttaa lukijaa optimoimaan lihaskuntoharjoitteluaan. Osa tekstistä on tarkoituksella raflaavaa ja (mustaakin) huumoria käytetään kiitettävissä määrin. Näitä asioita on hyvä jokaisen miettiä omalla kohdallaan ja pyrkiä kehittämään omaa suoritustaan niiltä osin kuin kokee tarpeelliseksi. Sinä joka olet jo kokenut treenaaja, tiedät luultavasti suuren osan asioista, mutta voit silti auttaa tietoisuuden leviämistä esim. tykkäämällä/jakamalla kirjoitusta sosiaalisessa mediassa. Tulemme julkaisemaan eri osiot viikon välein blogiimme ja Facebook-sivuillamme linkin kirjoituksiin. Nauttikaa!

Pahoittelut raflaavasta otsikosta, mutta sen tarkoituksena oli saada sinut kiinnostumaan kirjoituksestamme, joten tarkoitus pyhittänee tässä tilanteessa keinot. Ja ennen kuin te ”miesten puolella” treenaavat naiset, 120 kg:a painavat penkkipunnerruksessa 200 kg:a pukkaavat salimöröt ja wannabe-bodarit laittavat yrityksemme ”mustalle listalle”, niin haluamme määrittää, mitä tässä kirjoituksessa tarkoitamme salilla ”käymisellä”. Salilla käyminen tarkoittaa tätä: aerobisella laitteella lämmittelyä 10-15 minuuttia sen jälkeen polven ojennuslaitteeseen istumaan. Laitteessa 15-20 toistoa, tauko 60 sekuntia, kolme sarjaa polven ojennuslaitteessa. Tämän jälkeen siirtyminen polven koukistuslaitteeseen istumaan, tässä tehdään samat toistot ja sarjat. ”Jalkatreenin” tekemisen jälkeen siirtyminen alataljalle. Alataljassa ”soutaen” kolme sarjaa 15-20 toistoa sarjassa, jonka jälkeen siirtyminen istumaan vatsarutistus laitteeseen tai vatsakiertolaitteeseen, joissa samat toistot ja sarjat. Eikös istumista tullut jo toimistossa päivän aikana riittävästi? Kannattaako salillekin mennä istumaan?

Lihaskuntoharjoittelua – vai salilla käyntiä?

No kannattaako salilla treenaaminen noin niin kuin vakavasti ottaen? Tottakai. Mutta ennemmin kannattaisi puhua lihaskuntoharjoittelusta. Lihaskuntoharjoittelu on kannattavaa. Kuntosali on vain yksi miljöö, missä lihaskuntoaan pystyy parantamaan. Aloitteleva ”perusterve” lihaskuntoharjoittelija ei useimmiten tarvitse kuntosalia lihaskuntoharjoitteluun, sillä oman kehon painolla tai hyvin pienellä lihaskuntoharjoitteluvälineisiin investoinnilla (esim. pari kahvakuulaa ja ammattilaisen ohjaama treeniohjelma) saa tehtyä jo loistavia lihaskuntoa kohottavia treenejä missä vain.

Toinen osa kolmiosaisesta kirjoituksesta kertoo, millaista on optimaalinen terveysliikunta, paljonko lihaskuntoharjoittelua on hyvä määrä sekä perustelee miksi isot perusliikkeet ovat äärimmäisen tärkeitä kaikille treenaajille aloittelijoista ammattilaisiin. Toinen osa julkaistaan blogissamme viikon kuluttua ensimmäisen osan julkaisusta.

Kirjoituksen on kirjoittanut yrityksemme fysioterapeutti ja valmentaja Tommi Tähtinen. Tommin henkilökohtaisina intohimoina ovat terveys, urheilu ja suorituskyvyn maksimointi. Aina kaksi ensimmäistä intohimoa eivät kulje käsi kädessä ensimmäisen intohimon kanssa. Tommia elämässä eteenpäin potkii ikuinen six-packin tavoittelu (suklaa on liian hyvää) sekä Tommin isän antiikkisen vanha penkkipunnerrus rekordi 110 kg. Tommin liikuntataustat ovat salibandykentillä: 1-divisioona on korkein sarjataso, jolla hän on pelannut lajissa. Saliharjoittelussa Tommin sydäntä lähinnä on perinteinen voimannosto tunteella (ei järjellä). Parhaana saavutuksena voimannoston mock meetissä 450 kg:n yhteistulos (jalkakyykky 147.5 kg, penkki 97,5 kg ja maastaveto 205 kg. On se penkkitulos kyllä surkea. 🙂

Lähteet:
Hamlyn N1, Behm DG, Young WB. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18076231

Lue lisää aiheesta:
Lihastohtori Juha Hulmin blogi – ”Maksimaaliseen lihaskasvuun tähtäävän harjoittelun ja ravinnon nyrkkisäännöt”

Lihastohtori Juha Hulmin blogi – ”Toiminnallinen/funktionaalinen harjoittelu” – Jukka Mäennenä.